että kevät on jo räystäiden alla, vaikka Kettukalliolla on vielä metri lunta. Mökkitien reunat ovat lumesta höllät. Osa soratiestä on sulaa. Siitä kohti, missä ei ole puita auringon edessä. Mökkiäni myyvä välittäjä joutui auttamaan penkkaan solahtanutta ohikulkijan autoa takaisin tielle. Onnistumatta. Kuljettaja lainasi lapioni kuistin alta. Onneksi saivat traktorin paikalle ja toivottavasti ovat palauttaneet lapion.
Jokohan kohta ensimmäiset krookukset nostavat päätään? Menen katsomaan kai lauantaina. Haen kuohuviinilasit. Niitä tarvitaan viikon päästä maanantaina.
Poistin isän kuolemaa pohtivan postauksen ja toivon, että asiaan ei täällä palata. Jotkut ovet suljetaan. Kokonaan. Minulla on sellainen tapa.
AnnaY
Ymmärrän....
VastaaPoistaMelkoisia rotkoja on ilmestynyt pyörätien savisemmille paikoille, saa varoa asfalttirailoja.
Tämä on kevättä, mutta mitä mahtaneekaan olla maanantaina ;)
Kiitos Anjuusa.
PoistaAina kun on syytä juhlia, on syytä juhlia. Sanoo usein yksi viisas ystävättäreni ja skoolaa lasin kuohuviiniä.
Kahden viikon päästä on takana ensimmäinen vuosi opiskelua. Juhlin saamiani arvosanoja Anna Godornieu-kuohuviinin ja hyvän syömisen kera ihmisten kanssa, jotka merkitsevät minulle tosi paljon.
He ovat hyviä Ystäviä, joille en joudu pelkästään antamaan, vaan joilta myös saan. Sekin on yksi syy juhlia. Vastavuoroisuus!
Mun pihassa kevät on jo lähellä sadevesikaivoa. Harmittaa, että laiskanpulskea huoltomies hakkasi rautakangella vain kolme senttiä halkaisijaltaan olevan aukon vesien mennä. Tukossa taas. Prkl, tai ainakin Prs-kissa.