Kysyn
hiljaa itseltäni: Where
you want to go?
Kopioin tähän alkuun ystäväni Pedron ajatuksen, sillä se
kuvastaa hyvin omaa tämänhetkistä mielentilaani. Painiskelen saman kysymyksen äärellä
pitkiä öitä. Sydämeni valvottaa. Se on viallinen. Ja se tekee surulliseksi.
Yritän
lakaista kokoon sirpaleita.
Olen varovaisen hyvilläni siitä, että sain luvan palata
vanhan ”rakkauteni” luokse. Se on tehtävä pienin askelin ja hyvin hissukseen.
Olen iloinen vähästäkin, sillä se on samalla pieni askel takaisin elämään, tosin,
muuttuneeseen. En voi ajatella enää samalla tavalla kuin ennen. Mutta lupasin
uudelle pulskalle ystävälleni, että pidän kiinni hänestäkin. Kunniansanalla.
Joudutte siis edelleen lukemaan blogistani, miten
riehun - tai siis enhän minä saakaan
riehua? Pitää kuulemma ottaa rauhallisesti. Ja on vain kaksi viikkoa aikaa
Lapin matkaan.
Varasin reissun jo tammikuun alussa, heti kun kuulin
hiihtolomaviikon ajankohdan. Peruskunnon kohottamisen saan alkaa vasta
maanantaina. Toivottavasti se riittää, sillä en aio nytkään nousta suksille.
Kävelen vain. Tai mistäpä senkään tietää?
Kettukallion mökki on myytävänä. Annoin sen välittäjän
huoleksi, sillä itse en siihen pystynyt. Paikka on ollut ja on edelleen minulle
tärkeä, mutta nyt on muutoksen aika mökin suhteen.
Jos saan Harakanpesästä
haluamani hinnan, ostan lomapaikan Lapista. Elämä kiskoo takaisin pohjoiseen,
ei kokonaan, mutta osaksi. Pojanlapset laskettelevat ja minä haluan keväällä ja
syksyllä vaeltaa tunturissa niin kauan kun vielä pystyn ja jaksan.
Sopivia kohteita on tarjolla Lapin laskettelukeskuksissa tällä
hetkellä aika paljon. Valittavaksi asti.
Anskattoo miten käy!
Teksti AnnaY
Kuvat AnnaY ja HH
AnnaY, radikaalit muutokset edessäsi. Luopuminen on raskasta, vaikka haluaakin muutoksen elämäänsä. En ihan ymmärrä jokaista lausettasi, mutta tunnen ahdistuksesi. Oletko ollut sairaana? Ja tiedämme kaikki miten rakas Harakanpesä on sinulle, korjaustyöt, puidenkaato, savupiippu -kertomustesi perusteella. Voimahaleja!
VastaaPoistaMilena, sydämeni petti minut syksyllä pahan kerran ja olin monenlaisissa mutkallisissa tutkimuksissa sen vuoksi. Vika löydettiin, mutta ei keksitty vielä keinoja sen korjaamiseksi. Aika näyttää.
VastaaPoistaKiitos voimahaleista.
Radikaalit muutokset elämässä ovat joskus välttämättömiä, vaikka joskus hyvinkin vaikeita.
VastaaPoistaItse olen joutunut tekemään sellaisia elämäni aikana ehkä liiankin monta kertaa ja taas on uusi muutos tulossa, juuri hiihtolomaviikolla.
Mutta koskaan muutos ei ole johtunut terveyssyistä.
Ymmärrän, että se on raskasta, että pitää tavallaan "antaa periksi", ja muuttaa asioita oman terveyden vuoksi.
Mutta siitä voi syntyä jotain uutta, jotain hyvin positiivista ja ihanaakin. Kuka tietää?
Toivon Sinulle voimia ja aurinkoisia päiviä! ☼
Kiitos Laali, kävin aamulla kokeeksi salilla ja tein lenkin kaupan päälle. Täällä pilkahteli aurinko. Huomenna saan uuden liikuntaohjelman. Saas nähdä millaisen.
PoistaTässä iässä - vaikka en pidä itseäni edes vanhana - muutokset ovat rankkoja, mutta toipuminen alkaa, kun antaa itselleen luvan parantua!
Anna, surullista luettavaa, vaikka positiivisuutesi kuultaa sieltä läpi. Harakanpesän myyminen on takuulla vaikea päätös sinulle. Pitkän matkan päähän aiot siis pystyttää uuden kiintopisteen. Mutta eikö se ole hankalaa (ja niin erilaista), kun voi olla sielllä vain määrättynä aikana vuodesta ja sekin on varattava etukäteen..
VastaaPoistaToivon Sinulle tsemppiä, kestävyyttä ja jaksamista olemisesi keskellä.
Kiitos orvokki. Olen hankkimassa sellaista omalomaosaketta, jossa rivari on käytössäni kahdeksan viikkoa vuodesta. Siis vain, jos saan mökin myytyä.
PoistaViikot kiertävät ja joka kuudes on käytettävissä. Yhdellä ystäväpariskunnalla on sellainen ja he ovat hyvin tyytyväisiä. Saavat olla pohjoisessa eri vuodenaikoina.
Ja "taloyhtiö" huolehtii kaikesta!
Surullisia uutisia sinulta. Mutta niin se vaan on, että askeleita on hidasteltava, kun sydän alkaa reistaamaan.....tuttu tunne. Täytyy vain elää sydämen ja voimien mukaan ja oltava kuulolla miltä tuntuu. Kaikesta huolimatta elämä jatkuu, nyt vain erilaisena. Voimia sinulle Anna!
VastaaPoistaElämä opettaa pikkuhiljaa muuttumaan mukanaan. Eniten harmittaa se, että joudun nyt pitämään kirjaa tuntemuksistani. Se on jotenkin niin hassunkurista. Vaikka kyllähän se vanhalta kirjanpitäjältä sujuu. ;-)
PoistaKiitos marizan, mukavaa että välillä näyttäydyt. Muistan kun sanoit sydämestäsi.
Kuulostaa hyvältä; mökki/osake Lapissa!
VastaaPoistaMinäkin pidän ajatuksesta! Nyt kun pojanlapset kasvavat, eikä äitiä enää ole, voin olla pitkiäkin aikoja toisaalla.
PoistaToivottavasti saan mökin myytyä sopivaan hintaan, mukavia rivaripätkiä on tarjolla tutuissa paikoissa.
Elämä kantaa koeteltuakin kehoa. Positiivisuuden kukka rintapieleen.
VastaaPoistaItse en 4 v sitten olisi uskonut, että kehoni ei enää kevyt, jalkani eivät kanna, muutokset niin rajuja!
Opettelen uudenlaista elämistä.
Muutoksessa aina pieni pala MIELENKIINTOISTA JA UUTTA. Voimia!
Kiitos siskopeequu. Ikä tuo mukanaan kremppoja, vaikka ei niitä kukaan haluaisi. Onneksi olen muutoin terve mitä nyt tuo pääparka viiraa, mutta se ei liene kuolemaksi. ;-)
PoistaVoimia ja terveyttä sinulle!
VastaaPoistaKiitos Valde. Voi että olette niin ihania kaikki! Tällainen ystävyys kannattelee.
PoistaOi niitä aikoja, kun joku vielä ulvoi Kettukalliolla, silloin olin itsekin onnellinen.. Nyt kun olet päättänyt luopua siitä, niin ehkä se tavallaan helpottaa, vaikka toisaalta ymmärränkin hyvin ja tajuan luopumistuskasi, jos peilaan sitä omaani, vaikka kaikilla se onkin henkilökohtainen juttu.."Elämä on kuolemista" lauloi Juice aikoinaan ja nämä luopumiset tekevät elämästämme kipeän, mutta ehkä ne tuovat myös jotakin uutta, toisaalta kukapa piittaisi särkyneestä sydämestä ja tarkoitan omaani?
VastaaPoistaHieno idea tuo Lappi, joku toinen haaveilee myös sinne, mutta se jää nähtäväksi? Itse muutan ehkä erakoksi autiolle saarelle, jota hait kiertävät:)
Kiitos mustis. Kyllä me voidaan siellä silti ulvoa. Mielikuvissa. Niinkuin ennenkin. Ja kelopuita pääsen tervehtimään aina kun haluan. Ne ovat toisella puolella.
PoistaSärkyneitä sydämiä on jaossa nykyaikana runsain mitoin. Elämä on sellaista.
Autio saari ei ole enää autio, kun olet siellä. Se on vain lähes autio! ;-)
Buorre eahket AnnaY. Ei huono vaihtoehto, lapin ilmasto on terveellistä. Hyviä kauppoja ja mahdollisimman terveellistä ja onnellista kevättä.
VastaaPoistaKiitos Plätty. Olen aina tykännyt tuntureista, ruskasta ja sinisestä taivaasta valkoisten hankien yllä. Siinä on jotakin samaa kuin meressä. Suuruus ja tunne omasta pienuudesta. Mittasuhteet auttavat ymmärtämään merkityksiä.
PoistaKettukallio jää kenties taakse, mutta mitä on edessä?
VastaaPoistaTunturit!
Onnea matkaan.
pedro
Kiitos Pedro. On vain vaikeata valita Saariselkä vai Levi. Toisaalta Levi on vähän sellainen hulivilipaikka. Saariselkä on rauhallisempi. Uskoisin niin.
PoistaNo, nytpä sen näkee, mimmosta väkeä siellä talvella on. Olen ollut vain keväällä ja loppusyksyllä. Ja joskus nuorena likkana talvella. Ennen mutkamäkiä.
Saariselän mutkamäet ovat melko vaatimattomia Leviin tai Ylläkseen verrattuna.
PoistaYlläksellä on hintataso hieman inhimillisempi kuin Levillä.
Saariselällä on ainakin ruska-aikaan ja muulloinkin varttuneempaa väkeä.
Sitä sanoi myös yksi tuttu kuntosalilta. heillä on tapana murtsikkaa. Ajattelen niin, että täs täytyy nyt laskea yhteen mummin omanlainen tarve ja pojanlasten toiveet rinteiden suhteen ja jakaa ne kahdella! Ja se tulee olemaan hankalaa.
PoistaNo, odotellaan nyt meneekö mökki kaupaksi ja millä hinnalla. Se ratkaisee asian.
poikieni täti on iät ajat käynyt äkäslompolossa ja nyt hankkinut sieltä jonkin vastaavan kiintopisteen kuin sinunkin suuunnittelemasi...
Poistaminuakin vetää pohjoinen!
ja kaikista paljoisista luopumisistani on aina koitunut suuri helpotus, lopulta, ja aina jotain uutta...vaikka ajoittain on kaipuutakin. mutta sen kestää, sanoo hän joka ei millään nyt tahtoisi että on maanantai ja on lähdettävä taas...
Kiitos taivis. Se on yksi vaihtoehdoista. Äkäslompolo ja Ylläs. Paikoista ehkä tutuin ja mieluisin. Oli ainakin ennen kuin pilasivat tunturin profiilin kokonaan.
PoistaOlen viettänyt synttäreitäni Ylläksellä ja istunut joskus lentokoneessa sylissäni peukalonpään kokoisia mustikoita täynnä oleva kymmenen litran sanko.
Velipojilla on lomaosakkeet Ylläksellä ja Levillä. Olen näitä lainaillut omakustannushintaan.
PoistaAinoa hankaluus on 1200 kilometrin ajomatka.
Viimeiset kaksi talvea ovat jääneet väliin kaikenlaisten yhteensattumien ja vammojen vuoksi.
Myös tämä talvi jää Lapin osalta väliin.
Mielestäni Ylläs ja Kuusamo ovat parhaat kotimaiset.
Pojanpojat tykkäävät Kuusamosta, mutta mie en palaa sinne enää. Kuljin siellä seitsemän vuotta kesät talvet. Se riitti.
PoistaOlen aika paljon ajateellut, että asetun Ylläkselle, jos siellä on näitä useamman viikon osakkeita. En vielä tiedä.
Äkäslompolosta on aamua iltaa bussiyhteydet Kemiin ystävättären luokse. Olen aikas täpinöissäni tässä!
Hienoa kuulla vipinöistäsi ja täpinöistäsi. Toivon onnellisia ratkaisuja. Pojanpojat taatusti riemuitsevat jo etukäteen reissuista.
VastaaPoistaLappi ei itselleni ole kovin läheinen, vaikkakin kihlajaismatkani teinkin maaliskuussa Luostolle. Se oli silloin alkeellinen paikka, yövyttiin mm autiomajassa ja itse piti sahata keloa, että sai hataraan avotakkaan valoa ja lämpöä. Lavitsalla nukuttiin. Metsähallituksen kämppä oli kyllä peruspaikkamme siellä.
Kiitos Anjuusa. Mökin myynnistä kaikki lähtee liikkeelle. Nyt on vain odotettava ja mietittävä. Lapset ovat innoissaan.
PoistaOlen joskus nuoruudessani vaeltanut myös metsäkämppiä hyödyntäen ja telttaillenkin kaksi kertaa. Silloin oli taipuisampi. Nyt pitää olla parivuode ja joustinpatjat. ;-)
Hei ja onnea elämänmuutoksiin! Lappi tuntuu olevan kaukana, olen käynyt siellä vain lomamatkoilla. Hyvää vointia! terv.merilii
VastaaPoista