Olen teettänyt itselleni taas vuosihuollot. Käynyt kaikki tarpeelliset lääkärit ja labrat mitä tulee aikuisen naisen elämään. Sain kaikilta arvosanan ”ihan terve ja kapsakka mummeli ikäisekseen”. Pyysivät tulemaan kahden vuoden kuluttua uudelleen, paitsi hammaslääkäri!
Hän on ottanut asiakseen hankkia minun kustannuksellani vähintään Karibian risteilyn itselleen ja vaimolleen, sillä niin monta korjattavaa kohtaa hän on ”kalustostani” löytänyt. Ensin kaikki meni hyvin. Tavanomaisen tarkastuksen yhteydessä, joka sekin tehdään kahden vuoden välein, hän onnistui paikantamaan kaksi paikattavaa reikää, jotka näppärästi korjasi. Määräsi lopuksi suuhygienistille (mikä hirveä ammattinimike) hammaskiven poistoon, vaikka kehui kyllä kuinka kiltisti olen hammasväliharjaa käyttänyt, niin vähän kiveä on kertynyt.
Siitähän riemu repesikin. Ystävällinen ja puhelias neitonen puhdisti rautapiikeillä rapsuttaen hammasraukkani ja onnistui löytämään vieläkin paikoillaan olevista viisaudenhampaista pahat reiät, jotka olivat piiloutuneet kahden vuoden aikana kertyneen kivikerroksen alle. Kahdesta!
Hmm.. niihinköhän on perustunut itse arvelemani viisaus, reikäisiin hampaisiin? Kevyttä … sano…
Hammaslääkärin vastaanotto koneineen ja jo keskiajalla keksittyine rautaesineineen ei ole kovin lempeältä vaikuttava ympäristö, vaikka omalla hammaslääkärilläni klassisella musiikilla yritetäänkin uikutus ja aseiden kalina peittää odotushuoneessa istujilta.
Ensimmäinen viisaudenhammas korjattiin tiistaina.
- Tässä kohtaa oppikirjassa lukee, että pitäisi puuduttaa, sanoi hammaslääkärini, mitäs tehdään?
- Eiköhän aloiteta sellaisenaan, tuumasin reippaasti, sillä en tiennyt mikä minua odotti.
Poraaminen erikokoisilla porilla kesti pitkään. – Vieläkin pitää porata, että saadaan terve hammasluu esiin, ohhohh, onpas täällä suuri aukko! Melkein kuulin kaiun vastaavan, samalla kun ajattelin, että hyvinhän tämä sentään… - Tänne täytyy laittaa ienlanka. Joudun kaivamaan hampaan ulkoreunaa esiin, jotta saan aukon täytettyä .. täytettyä.. vastasi kaiku. – Kestätkö vielä?
- Mmm… ynisin ja nyökkäsin.
Ja kaivaminen alkoi! Yleensä minulla on tapana ajatella hammaslääkärillä ja eräällä toisella lääkärillä aina täysikuuta ja tähtitaivasta, kirjallisuuden suuria nimiä, muistella läheisten ja vähän vieraampienkin syntymäaikoja, ystävättärien tyttönimiä jne, mutta nyt eivät ne keinot riittäneet. Rautapiikki paineli ikenen lihaa irti hampaasta. Koko kroppa nytkähteli kivun mukana, jalkani tutisivat, sormet heiluivat ja huulet tärisivät puhumattakaan kielestä joka ei tiennyt mitä tehdä, vapisi vaan hiljaa. Se halusi hoitamaan kipeää paikkaa, mutta suu oli niin täynnä sidetuppoja ja muuta roinaa, että kieliparka oli aivan poissa tolaltaan.
- Kestätkö?
- Mnyyyy… lyhyt myöntävä äännähdys!
Voi herrajjestas sentään! Yritin siirtää ajatukseni vaikka minne, lopulta jo yritin muistella elämäni parhaita hmmm…. tuota .. sellaisiakin tapahtumia, mutta se sai vain kyyneleet suorastaan pulppuamaan silmistäni.
- Kestätkö vielä hetken, kohta on valmista!?
- Mnyyyhh…
- Tuo toinen näyttää pahemmalta, olisi pitänyt sittenkin aloittaa siitä, sanoi kiduttajani lopuksi vino virnistys suupielessään.
- Tämän pahempaa ei voi tulla, nyyhkäisin.
- No ei se ole se pahempi, pienempi reikä siellä on eikä se ole ienrajassa niin kuin tämä.
Ne kaksi pientä, jotka jo aiemmin paikattiin, olivat tosi helppoja näiden rinnalla! Maksu tosin kirveltää, sillä pikkukotikaupunkini ihmeisiin kuuluu kunnallinen hammaslääkäri, joka ehdotti asiakkaalle tässä taannoin, että tämä etsisi apteekista paikka-ainetta jonka voi itse laittaa hampaaseensa. Hän tosin tarkoitti - väliaikaiseksi avuksi - mutta sai aikaan jonkinmoista kiehuntaa paikallisissa ja alueellisissakin lehdissä. Sinne en edes yritä, sillä jonot ulottuvat terveyskeskuksesta kuntosalilleni. Ne ovat melkein kaupungin vastakkaisilla laidoilla.
Puoli tuntia ja 132 euroa! Voi herrajjestas sentään! Kiittääkin vielä piti, mokomasta!
AnnaY
Helppohan Sun nyt, mulla on toi sama käsittely huomen aamulla edessä.
VastaaPoistaMenen kunnalliselle puolelle, jossa se lähes ilmaista. Tosin varasin ajan jo joskus keväällä.
Huiii... Olen sanonut, että mieluummin vaikka synnytyslaitokselle kuin hammaslääkäriin, eli ilman puudutusta en suostu muuhun kuin avaamaan suuni, niin hammaslääkärikammoinen olen. Kaiken lisäksi eräällä kerralla sain niskan asentotohuimauskohtauksen niin että pomppasin kesken kaiken istumaan. Onneksi lekuri, hurmaava, mutta kovin puhelias nuorehko mies ehti napata poran suustani ja sanoi, että autoa ajaessa tuommoinen voisi olla vaarallista. En minä ajakaan, autoa, piipitin. Niin että kateuden sekainen kunnioitukseni Anna Sinulle urhollisuudestasi!
VastaaPoistaNiin Pedroseni, mitäpä sitä ei ihminen tekisi viisaudenhampaiden puolesta! Saattaahan niissä sentään olla jotakin taikaa??? Vai?
VastaaPoistaPetriina.. kyllä minä aikas paljon kestän, sillä vältän kaikkia lääkkeitä viimoseen asti. Olen myös puudutusaineiden liuottimille allerginen, ja useiden injektiona annettavan kipulääkkeiden aineosasille, joten pakko vain on kestää.
Kiitos kommenteistanne! 25.11. on seuraava hammas vuorossa!
en ole koskaan ymmärtänyt sitä uikutusta ja pelottelua mitä hammaslääkärissä käyntien kuvataan olevan.Jo lapsetkin oppivat pelkäävän etukäteen ja sitten saa olla pitelemässä kiinni jo isä sekä äiti. kun eka hoito tehdään ja kas kummaa lapsi ihmettelee ja toteaa - eihän se sattunut yhtään. Kouluaikoina muistan, että sattui hetken kovasti, kun oli valmiiksi tulehtunut, ja sitä ei silloin puudutettu. Nykyäään puudutetaan aina, eikä siinä tunnu kuin se parin sekunnin neulan pisto. kaikki hammaslääkärit puuduttavat, jopa hamaskiven poiston ajaksi, ei siitä tarvitse kärsiä yhtään. itsekkin taas menossa, ja kunnallisen jono on ka Lappiin asti, kun aikaa ei edes saa, joten yksityiselle vaan.
VastaaPoistaainakaan lasten kuullen ei pidä valittaa kivusta. pötyä se olisikin. Kokemusta on, kaikki poski hampaat on paikattu jo moineen kertaan ja kaksi implannttia on myös, ja kolmas harkinnassa, jossain vaiheessa paikkaus ei enää kannata, implantti on ikuinen, mutta vaatii ihan yhtä hyvän hoidon kuin muukin purukalusto.
tuohon väliin tulikin selitys , olet allerginen puudutusaineille.
VastaaPoistaon olemassa todella sellaisiakin aineita, 6 vuotta sitteen sain hammaslääkärissä jotain sen tapaista puudutusainetta, että vapisin ja tärisin neljä tuntia operaation jälkeen vielä kotona, kun soitin ja kysyin että mistä on kysymys, selitys oli todella puudutusaine.
Nykyöään ei käytetä enää mitään sellaisia aineita, siksihän täytämme ennen hoitoa myös paoerin jossa on tiedot sekä sairauksista ja lääkkeistä joita käytetään. eli en pelkää enää puudutustakaan onhan lonkkaleikkauskin tehty puudutuksella, ja jatkohoito 4 vuorokautta samalla puudutuaineella vain lievempänä. lääketiede kehityy kokoajaN, PITÄÄ KESKUSTELLA LÄÄKÄRIN KANSSA MIKÄ ON PARAS VAIHTOEHTO. TAI SITTEN VAIN ULISEE VAPAAEHTOISESTI.
Kiitos Katri kommenteistasi, tiedän kyllä asiat, hampaitani on hoidettu vuosikausia puuduttamatta juuri sen vuoksi, että ainoa aine mikä tehoaa nopeasti, mutta jolle en vielä ole yliherkkä on kolmen kilon leka!
VastaaPoistaTarkoituksenani olikin vain kirjoittaa hauska ja itseironinen tarina hammaslääkärireissustani, siinä kaikki!
Hammaslääkärini, jonka asiakas olen ollut jo useamman vuoden ajan, piti tarinasta kovastikin, samoin avustajana ollut hoitaja, joka hellästi pyyhki välillä kyyneleet poskeltani!
Otan osaa sun kärsimyksiin.Mulla on ihana hammaslääkäri,joten tunnustan,että en ole ikinä pelännyt hammaslääkärikäyntejä sitten lapsuuteni.Silloin se oli TODELLA kammottava kokemus.Mutta kun ei saa mainostaa....no,pikku vinkkinä:Tilkan hammassairaalasta löytyy.....
VastaaPoistaKiitos myrskysisko, hammaslääkärini on tosi taitava ja nopea käänteissään ja mukana oleva hoitaja silittää milloin kättä milloin pyyhkii kyyneltä poskelta. Hekään eivät valitettavasti voi mitään kemikaaliallergialleni.
VastaaPoistaToivottavasti pysyn sen verran terveenä, että en ikikuuna kullanvalkeana tarvitse pikaisesti kipulääkitystä injektiona, sillä hyvästä tarkoituksesta huolimatta saatan jopa menehtyä hengitystiet tukkivaan reaktioon, niin nopeasti aineet minuun vaikuttavat.
Nimenomaan hauskaksi ja itseironiseksi tarinaksi minäkin sun juttusi koin ja oma kommenttinikin oli hiukka ylilyöntinen, ei kaikkea voi eikä pidä ottaa haudan vakavasti! Eivätkä pikkulapset näitä juttuja lue!
VastaaPoista"Lähes joka toinen suomalainen pelkää hammashoidossa käyntiä", luin pohojalaasesta Ilkka- lehdestä tänään.
VastaaPoistaEikös ollakkin me Anna niitä joka toisia, kun ei pelkää?:))
Ei auta pelätä, ollaan vaan joka toisia! Se joka toinen olkoon sitten suositussa lastenrunossa esiintyvä Isäjussi, joka runon alkuvaiheessa rohkeudellaan rehvastelee, mutta lopussa totuus paljastuu;
VastaaPoista- "Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki, Isäjussi kuin ammuttu viitaan loikki!"
Kiitti kommista.
No voi Sinun kanssas Anna kun et puudutuspiikkiä ottanut.....
VastaaPoistaItse en antas kalustoani sorkkia ilman sitä ja tämä nykyinen suosikkini hettainen nainen (tyttö?)kysyy vielä että jos koskee niin puudutetaan lisää...tuollaiseen melkein rakastuu.....Fenris
Myötäsympatiani, hammaslääkärin penkki harvoin on mikään mukava penkki istua, riippuu tietysti toimenpiteestä ja sen suorittajasta. Muistan, kun alakuokilla sai tikkarin rääkin päätteeksi, heh. Nykyään lapset sentään saavat hammasharjan, jolla ei yleensä mitään tee, kun siitä harjakset irtoavat eka kastelussa. Aikuiset tuskin saavat sitäkään lahjusta.
VastaaPoistaKiitti fenris.. 25.11. sattuu taas, mutta vain puolituntia, toivottavasti.Vahva esilääkitys veisi päivän ja leka taas tekisi pitkän päänsäryn, joten tuleen vaan!
VastaaPoistaMyötätuntoa vastaanotetaan, kiitos.
Niin Rip.. hammaslääkärini on tosi taitava ja myötäelää kivussani siinä porskutellessaan. Sain muuten hyvän hammasharjan viimeksi, sellaisen mutkavartisen jolla pääsee niiden paikattavien viisaudenhampaiden taaksekin!Kiitos ajatusestasi.