Tarinoiden elämä

Tervetuloa sanojeni pariin. Kiitos että luet blogiani ja annat tarinoilleni vahvemmat siivet! Tekstieni lainaaminen on kielletty, samoin kuin kuvieni käyttäminen.

torstai 23. joulukuuta 2010

202-sana on Tunturi-Tuisku


Piiraisen Petterin tummansininen tilapirssi suhauttaa nopeasti Naapurikaupungista Pikkukotikaupunkiin. Kuljettaja on monilta mökkimatkoilta tuttu pitkänhuiskea komistus, jota naurattaa, kun juttelemme alkutalven tapahtumista kertovista kirjoituksistani. Hänelle on tullut tavaksi lukea niitä aseman taksitolpalla juniltatulevia odotellessaan.

Petteri kantaa nenä pikkasen jo pakkasesta punottaen joulumarkkinaostokseni kotikerrokseen. Kelpo kassillinen paikallisten pientuottajien herkkuja, mökille hankkimani koivuluuta ja pieni valkoinen astiahylly kulkevat kevyesti. Kaksi viisikukkaista Joulutähteä keikkuu kuorman päällä. Halaamme lähtiäisiksi, Joulurauhaa. Annan hänelle punaisen Joulutähden ja konjakkipullon kiitokseksi kesän mökkimatkoista. Saan Petteriltä Valtavan Suklaarasian, kotimaisia lemppareitani. Näin on ollut tapana jo monta vuotta.

Ihmeekseni Petteri palaa rappujen alatasanteelta takaisin ja ehdottaa, josko kurkistettaisiin pyöräkellariin.
- Et voi olla tosissasi, kirjoitukseni ovat vain satuja, sanon ihmeissäni.
- Satujapa hyvinkin, tulehan nyt kuitenkin mukaani. Hän tarjoaa käsikynkkänsä, nappaan avainnipun ja niin mentiin.

Avaan saunakäytävän oven ja pysähdyn liki niille sijoilleni. Tunnelmassa on jotakin hyvin kaunista. Polkupyörävaraston oven alta näkyy himmeä valon kajo ja sieltä kuuluu hiljaista hyrinää. Jäämme hetkeksi oven taakse kuuntelemaan.

”Äiti lastaan tuudittaa, lasta Tuntureiden…” Avaan oven vähän varoen.

Shh … Shh .. kuuluu joka puolelta. - Hei sehän on Anna, ilahtuu vaaleanruskeanpinkki Tuuli-pyöräni. Voi Annarakas, olet tullut takaisin. ”Koska meillä on joulu, juhla armas lapsien?” Se laulahtaa puoliääneen ja osoittaa jalkatuellaan varaston valaistuun nurkkaan.

Voi sentään, voi herrajjestassentään. Siellä pilkottaa pari pikkuista lastenpyörää! Ne nojaavat kahteen luultavasti kierrätyksestä hankittuun, perusteellisesti kunnostettuun Tunturi-pyörään.
- Voiko olla? Voiko olla totta? Onko tuo punainen minun Tunturi Tuiskuni, se joka vietiin kierrätyskeskukseen kesällä? Luulin sen joutuneen Jakomäkeen?
- Se joutuikin, aluksi, mutta sitten sen uusi omistaja löysi tästä talosta elämänkumppanin ja he muuttivat yhteen. Opiskelijoita ovat ja hankkivat kierrätysaatteen kannattajina paljon toisten hylkäämiä kelpo tarvikkeita, saavat ne melkein ilmaiseksi. Kertoo Tuuli kuiskaillen tärkeällä äänellä.
- No mistä nuo pienet sitten… aloitan..
- No ne ilmaantuivat siihen eilen illalla, sen tarkempaa tietoa meillä ei asiasta ole!

Olemme pyöräni kanssa kuiskailleet varovaisesti, jotta emme häiritsisi Pyöräkellarin rauhaa. Petteri vetää minut takaisin saunakäytävään ja sulkee hiljaa oven.
- Vai satuja ja tarinoita, hän naurahtaa, mistähän nuo pyyhkeesi sitten ovat pyörien päälle lennähtäneet?
- Ai niin, nuo pyyhkeet?

http://www.youtube.com/watch?v=8gLFbugXVqE

AnnaY

10 kommenttia:

  1. voi herrajjestas anna! sinä ja sinun sanasi!
    joulu ihmeitä täynnä.

    VastaaPoista
  2. Tuon ihanan laulun säestämänä lämmintä joulumieltä Anna, kaikkien kommervenkkienkin keskellä.

    VastaaPoista
  3. Loppu hyvin kaikki hyvin...miten pääsi hän kotiin..? Hih..
    Oikein rauhaisaa ja Lämminhenkistä Joulua Sinulle Anna, ystäväin.

    VastaaPoista
  4. Rauhallista Joulua Annalle ja pyöräkellarin "väelle"!

    VastaaPoista
  5. Oispa mullakin semmoinen komistus autonkuljettajana...

    VastaaPoista
  6. Voi Taivis, Kiitos! Ensimmäinen joulun ihme tapahtui jo 2009 vuotta sitten, kait? Tottakai ihmeitä tapahtuu vuosittain? Toivoakseni!

    Rip-rakas, Kiitos, kommervenkit ovat tarpeen, ne näyttävät mihin suuntaan on jatkettava matkaa!

    Kepakulta, hih.. tosi komiat ensihoitajat ovat lukeneet tarinoitani hekin! Vapauttivat kulman takana, tuntevat jo alkukesän pyörälenkeistä!

    Ulleriina, joskus satujeni tarkoituksena on koskettaa tosi syvältä kaikkia lukijoita, että ymmärrettäisiin niitä erilaisia.

    Petriina - kannattaa olla kortiton ja holtiton kuski, komiat löytyy tolpilta! Meillä on oikeasti "Peten" kanssa toimiva suhde jo kesästä 2006! Toinen yhtä mukava suhde on Päivitaksin kanssa Lopella!

    VastaaPoista
  7. Anna Y, en ikinä olisi uskonut, että toisen kirjoittajan ilkeät ja ylimieliset tarinat, jotka ovat synnyttäneet pahaa mieltä sisimmissämme, johtaisivat näin hienoon ja hauskaan tekstiin.

    Olet mestari Anna!!

    VastaaPoista
  8. Kiire on muka, mutta pari sanaa tänne on pakko heittää! Oikein mukavaa uutta Vuotta Annalle joko pyöränsä kanssa tai ilman.. mieluummin pyörän kanssa:) mukavia ovat tarinasi, mutta miksi mulla on aina niin kiire etten ehdi keskittyä???

    VastaaPoista
  9. Missä olet Anna, kun susta ei kuulu mitään..??? Onko kaikki hyvin..?
    Hyvää Uutta Vuotta Sinulle !

    VastaaPoista
  10. Kiitos kaikille, täällä olen, tuumaustauon jälkeen! Upeata Uutta Vuotta uskollisille lukijoille!

    VastaaPoista