Vanhoja sanoja: Nainen

31-sana sana on Nainen

Sitä kirvoitti pohtimaan Espoon ampumistapauksen aikoihin näkemäni ooppera Rusalka. Se on kertomus Merenneidosta, joka rakastuu ihmiseen ja menettää lopulta itsensä, rakkautensa ja uskonsa. Rusalka tanssii meressä vaahtona sisarustensa kanssa. Leikkii aaltona ja on onnellinen ja kaunis. No tietenkin siihen mereen uimasilleen heittäytyy Prinssi ja Merenneito vaahtopää rakastuu niin että soi. (Dvorakin musiikki, mykistyttävää!)

Varoitus erityisen herkkähipiäisille: He lopettakoon lukemisen tähän!!!

Rusalka anelee isältään lupaa päästä rakastettunsa seuraan. Tulla ihmiseksi, saada sielun, tuntea lihallista rakkautta yhdessä sielun sympatioiden kanssa. Isä vastusta ajatusta, mutta Rusalka ottaa yhteyttä  noitaan ja saa tahtonsa läpi. Hän saa jalat ja sielun, mutta menettää kykynsä puhua. Noidan vaatima hinta muutokselle on muutoinkin hirveä. Jos Rusalka ei saa vastarakkautta, hän tuhoaa sekä prinssin että itsensä.

Ihmisenä Merenneito sitten nousee maalle, Prinssi rakastuu syvästi ja vie Rusalkan hoviinsa. Neito on mykkä eikä muutoinkaan erilaisuutensa vuoksi pysty vastaamaan prinssin läheisyyden ja rakkauden täyttymyksen tarpeeseen. Ei pysty tanssiman, sillä jalat ovat tosi kipeät, ei rakastelemaan, eikä puhumaan. On vain kaunis ja kylmä, veden tytär, jonka vuoksi hänelle nauraa koko hovi. Prinssi kuitenkin tarvitsee petikumppanin ja lähipiiristä löytyykin seuraan halukas kaunotar. Niin on kolmiodraama valmis, eikä siitä hyvää seuraa.

Ihmisenä olemiseen pettynyt Rusalka haluaa takaisin mereen siskojensa luo. Suku ilmoittaa kuitenkin, että Ihmistä rakastanut ei voi enää olla Merenneito. Prinssi on pettänyt hänet, sanoo kylmäksi ja oudoksi, eikä hovi hyväksy  häntä ihmiseksi.

Rusalka pakenee kumpaakin maailmaa, pyytää noidalta apua muuttuakseen takaisin Merenneidoksi. Noidan vaatima hinta, ihmisveri, on Rusalkan mielestä liian kallis maksettavaksi ja niin hän joutuu elävien kuolleiden seuraan. Ihmisiksi halunneiden toisten Merenneitojen luokse. Rannalle, jossa  neidon  suudelma tappaa seuraan ilmaantuneet ihmiset.

Prinssi ei pääse eroon rakkaudestaan Merenneitoa kohtaan ja ajautuu lopulta saman seurueeseen. Tarinan loppu on surkea. Merenneito suutelee prinssiä, joka vajoaa mustaan mereen ja Rusalka joutuu palaamaan elävien kuolleiden valtakuntaan odottamaan seuraavaa suudeltavaa.

Ja mitenkö tämä liittyy sanaan nainen? Täydellisesti! Aika useinkin

Useimmat naiset haluavat miehen. Elävätpä he kuinka onnellista arkea tahansa. Miehen, joka on kaikin tavoin täydellinen, vie toiseen todellisuuteen, arjen satuun. Ja nainen on valmis maksamaan kalliin hinnan toiveistaan. Hän haluaa ja saa sielun veriset jalat - ymmärryksen ja lopulta avoimet silmät, joilla näkee uuden todellisuuden. Se ei aina tuo mukanaan autuutta, vaan voi antaa myös mustan silmän, katkenneita kylkiluita, mielen tuskaa ja pelkoa.

Toisessa maailmassa saattaa olla ystäväpiiri tai suku, joka ei hyväksy erilaista ihmistä ja lopulta rakastettukin kääntää selkänsä. Moittii kovin sanoin vuoteessa kylmäksi kalaksi. Eikä rakkaus kestä arkea. Moneen kertaan nainen yrittää vaikeasta suhteesta irtaantua, palata takaisin omaan maailmaansa, omien ihmistensä seuraan, mutta hekään eivät aina hyväksy eroa. Ihmettelevät, kuinka nainen on valmis jättämään niin hyvän miehen. Nainen joutuu vaeltamaan kahden maailman väliin, tyhjään tilaan, jossa ei saa rakkautta eikä hyväksyntää. Ei voi rakastua uudelleen, kun vanha suola janottaa koko ajan.

Miehetkään eivät aina irrota otettaan. Seuraavat sinnikkäästi, jopa niin, että nainen joutuu hakemaan lähestymiskieltoa. Ja niin nämä elävien kuolleiden maailmassa elävät ihmiset tuhoavat toisensa  lopulta. Tavalla tai toisella.

Huh huh… onneksi tämä oli vain satua??????? Sen pituinen se!
AnnaY