Pakko taas hehkuttaa!

Välillä hypin tasajalkaa, 

välillä istun hiljaa ja koen seesteistä iloa.

Välillä tekee mieli nauraa isoon ääneen, 

välillä itkettää reippaanlaisesti.

Välillä laittaa jopa kiroilemaan,

välillä on suorastaan harras mieli.

Päällimmäisenä on huojentunut ja levollinen olo! 

Takki on tyhjä!

Kirjani on valmis! Se on romaani. ROMAANI! Kokonainen n. 300-sivuinen kirja.

Miksi tunnelmani ovat tällaiset, eihän minulla ole kirjalle edes kustantajaa? Siksi, että olen päässyt asettamiini tavoitteisiin. Olen aina haaveillut siitä, että saisin rakennettua kokonaisen näytelmän, osaisin koota ehjän novellikokoelman, saattaa runoni kirjaksi ja kirjoittaa k o k o n a i s e n ROMAANIN.

Kaikki mitä tapahtuu tämän jälkeen, on silkkaa bonusta, sillä ole varma haluanko edes, että ”Marian luut” julkaistaan.  Novellikokoelma, työnimeltään yksinkertaisesti ”Elli”, julkaistaan näillä tiedoin marraskuussa ja runokirja? hmm… se on vain kuvitusta ja kokoamista vaille. Näytelmä on valmis, mutta se odottaa hetken dialogin tiivistämistä. Sen aika tulee kesällä.

Tänään kävin hierojalla ja infrasaunassa. Kotimatkalla hain kolmen hehtaarin lähikaupan kylkiäisestä Anna de Codorniu-kuohuviiniä.  Illansuussa menen ystävien kanssa konserttiin. Kun palaan, avaan kuohuviinin ja nostan itselleni maljan jos toisenkin.

Huomenna kieputan peuran sisäfileen voi-pippuri-sormisuolaseoksessa ja laitan sen kääntyilemään hetkeksi melkoisen kuumalle valurautapannulle. Ystävältä saamani vinkin mukaan käärin fileen lopuksi elmukelmuun ja laitan sen  muutamaksi minuutiksi n. 80 asteiseen uuniin miettimään sitä, että kannattiko sittenkään uskaltaa kuopuksen takapihalle koivujen kimppuun.

Villieläimen lepytykseksi ja seuralaiseksi teen samettisenkermaista bataattimuhennosta ja kirpeätä, chilillä terästettyä punasipulihilloa. Dekantoin kuopukselta joululahjaksi saamani Tommasin 110-vuotiaan viinitalon valmistaman ”Ripasso” – punaviinin vuodelta 2010 ja juhlin! J u h l i n!

Elämä on varmasti sen arvoista. 

Lopuksi muistutan taas itseäni siitä, että kun yksi ovi sulkeutuu, monta avautuu, jos vain raskii läimäyttää vanhan oven tarpeeksi reippaasti kiinni. 

MOT: AnnaY