222-sana on Myrskyvaroitus!

Hain aamulla aikaisin alakerrasta yön yli kuivaushuoneessa roikkuneet talvifarkut ja paksut puserot. Kurkkasin samalla pyöräkellariin. Hämmästykseni oli suuri, kun oven sisäpuolella aivan kirjaimellisesti törmäsin A-rapun poliisiin, joka hieman hämmentyneen näköisenä tuijotti katonrajassa roikkuvaa pyöräänsä.

- Huomenta.. anteeksi.. tuota.. minä tässä vaan ihm.. hmm mies yritti nolona selittää.
- Huomenta vaan, no mitäs ihmettelemistä tässä on, pyöräkellari mikä pyöräkellari, tokaisin hämmästyksestä toivuttuani.
- Minä kyllä olin kuulevani täältä ääniä ja sen vuoksi tulin aivan katsomaan mitä on tekeillä!
- Jaa. Niin minkälaisia ääniä?
- No supatusta ja kikatusta ja kilahtelua ja..
- Voi voi, se on aivan tavallista. Onneksi ei nyt sentään itkua kuulunut!

Poliisi katsoi minua hämmästyneenä. - Itkua?
- No joskus täältä kuuluu itkuakin, viimeksi lauantaina, kun olin saunassa! Sitä minä olin katsomassa, kun tapasimme. Tulin katsomaan mikä on hätänä ja Tuulihan se ulvoi isoon ääneen, kun Shi….   Yht`äkkiä huomasin, mitä olin sanomassa. - Kun siis tuuli ulvoo ilmastointikanavissa, se kuulostaa, aivan kuin joku itkisi, ei sen kummempaa!!
- No mikä selittää supattelun ja kikattelun?
- Vanhan talon ilmastointiputket ääntävät joskus tosi oudosti. Olen seuraillut tilannetta pitkän aikaa siksikin, kun olen taloyhtiön hallituksen jäsen, sanoin posket punoittaen.

Pyörät olivat aivan hiljaa. Mitään sanomattomin ilmein ne tuijottivat suoraan seiniin. Kukaan ei liikkunut. Huomasin Tuulin etuvalon pilkkeen ja näin sen tönäisevän tukijalallaan Shimanoa, joka oli aivan tyyni. Mielenmaltin mestari, niin kuin japanilaiselle sopii. Alakerran mamman Punainen Jupiter katsoi varoittavasti kaksosten suuntaan. Tunturi Tuisku lepäsi luottavaisesti lattiatelineessä nojautuneena kaksosiin päin. Kaikki vaikutti aivan tavalliselta.

Poliisi katseli epäilevästi ympärilleen. - Aivan kuin täällä olisi jotakin tekeillä, outo tunnelma.. hän aloitti. Sellainen levoton, mutta samalla mukavan lämmin ja lempeä.
- Niin, tämähän korjattiin remontin yhteydessä, lisättiin lämmitystä, ostettiin  lattiatelineet ja asennettiin lisäksi seinätelineet, että pyörät saatiin mukavasti rinnakkain. Ennen ne olivat sikin sokin, kuka kenenkin niskassa lojumassa. Levoton, hmm..  ei kai sentään??
- No, kohta alkavat pyöräilykelit.. pitää lähteä töihin.. hyvää päivänjatkoa! Poliisi lähti äkkiä ulos. Shimano jäi seinälle Tuulin viereen. Katselin väkeä. Ne rentoutuivat ja liikahtelivat varovasti.

- Voisitteko ajatella, että olisitte hieman hiljempää, tämä kevät on siitä outoa aikaa, että kaikki nukkuvat levottomasti ja ovat hieman varuillaan. Lemmenluritukset ja riidat, lastenkasvatustoimenpiteet, muut askareet ja puuhat sopii tehdä hyvin varovasti ja mielellään yöaikaan, jottei tule sen suurempaa sanomista. Onneksi selvittiin tällä kertaa ja toivoa sopii, että emme herättäneet epäluuloja. Poliisit ovat tarkkoja tällaisissa asioissa!

- Mutta kun on tämä kevät, se panee jo takakappaa hyrisemään niin… huokaisi Tuuli hiljaa ja vilkaisi tuttu pilkahdus etuvaloissaan Shimanoa. Shimanon ohjaustangon kädensija näytti hakeutuvan Tuulin suuntaan?

- Nuo kaksi tarvitsisivat kyllä kylmää vettä niskaansa, tuhahti alakerran mamman Punainen Jupiter. Melkoista kipinöintiä ja kissansilmienvilkutusta niillä kuulostaa olevan joka yö!

Jaa.. jaa.. kevät!

AnnaY