Kirjailija-kustantaja kotioloissa

"Jokainen ihminen on tarina joka ansaitsee tulla kerrotuksi ja jokaisella tarinalla on ainakin yksi kuulija, jonka elämään se tekee vaikutuksen." 

Koronaviruksen kaksinkertaisena riskiryhmäläisenä kului koko kevät ja ja elämä kävi melkoisen tylsäksi. Kun kirjastot sulkeutuivat, lukeminen kävi vähiin ja kun vielä Marian luiden taiton aikana syntynyt purentalihasten jännitystila kehittyi laaja-alaiseksi niskasäryksi hermosärkyineen päivineen, ei kirjoittamisestakaan tullut paljon mitään.

Niinpä ajattelin alkaa uudelleenkouluttaa blogiaikoina kirjoittamiani tekstejä tavoitteena pieni esseekokoelma ja hurahdin perinjuurin blogien maailmaan. Kahlasin Iineksen kirjoitukset useammalta vuodelta ja löysin uusia kirjoittajia, mutta vähiin on blogimaailma kutistunut, tai siltä ainakin näyttää. Se on surullista.

Oman aikani on jo ennen koronaa vienyt kokonaan oma julkaisutoiminta. Olen kirjoittanut, taittanut, tehnyt kannet, myynyt ja markkinoinut. Olen puhunut kirjastoissa kirjoittamisesta ja kustantamisesta ja kannustanut ihmisiä tekemään samoin. Olen julkaissut jo kolme kirjaa ja neljännestä on valmiina jo nelisenkymmentä liuskaa.

Novellikokoelma Ei niin pientä pahaa (2015) kertoo ihmisistä, jotka tieten tai tietämättään aikaansaivat "niin vähäistä pahuutta, että sitä ei edes pahuudeksi laskettu".

Älä jätä minua - romaani (2018) tekee faktasta fiktiota ja kertoo rautateiden rakentajien lasten ja perheiden tarinaa kolmen sukupolven ajalta.

Marian luut (2019) on romaani jota kirjoittamisen aloitin jo v. 2011. Lappiin ja Helsinkiin sijoittuva 1800-luvulta alkava tarina kuljettaa punakahvaista naistenpuukkoa Ruotsin Pajalasta Helsingin Vuosaareen viiden sukupolven matkan.

Olen tehnyt kirjojani varten myös nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.annatiitta.com ja kerään sivulle lukijapalautteita

Olisi mukava tietää, moniko vanhan blogini lukija on vielä "näissä maisemissa" ja vinkata siitä esim. facebookissa, jossa olen nimelläni näkösällä ja jonne päivittelen Lapin reissujen lisäksi myös kirjailijaelämän käänteitä ja kiemuroita.

Toivotaan koronavapaata tulevaisuutta - elämä on kuitenkin ihmisen parasta aikaa!