Tarinoiden elämä

Tervetuloa sanojeni pariin. Kiitos että luet blogiani ja annat tarinoilleni vahvemmat siivet! Tekstieni lainaaminen on kielletty, samoin kuin kuvieni käyttäminen.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

PORONPURENTAA PALKISESSA



Porojen ruokintaa Sammuntuvalla.
- Silloli poropiirakkaa, eilen? Joko se tekkee lähtöä, vaikka vasta torstaina tuli? Risto kyseli huolissaan. Anna oli lämmittänyt lauantaisaunan ja laittanut piirakan uuniin. 
- Se vielä mihinkhän, Oiva lohdutti. Son viisaampaa nuinki iso piiras heti alkhuun laittaa, ettei tartte sitte lopussa itteään ihan tunkiksi asti appaa.
- Se on syöminen oikeastansa taitolaji, niinkö juominenki, Pena arveli. - Net saattava monellaki olla väärissä mitoissa.
- Miten niin väärissä mitoissa? Risto ihmetteli. - Sitä pittää syyä ko hiukoo, ja jannoon pittää juua. Se kuopasi lunta.  - Piessa viekhön, ko tätä on pian jo metri!

- Anna se kolasi pihhaa tällä reisula jo toista kertaa, Oiva tiesi.
- Tunti siltä taas vierähti, mutta sei vishin ees hengästynny, vaikka otti muutaman laukkoaskelhenki kolan perässä kasan suunthaan.
- Ei se Anna raskaammin ees tunturissa huohota, Pena muisti,
- mutta sie se Risto sanot äskön viishaan sanat!
- Miekö? Risto äimistyi. - Miekösemuka viishaan? Ristosta alkoi tuntua mukavalta.  Se tepasteli edestakaisin tienpäällä. Nilkat naksahtelivat, kun koparat levisivät jäistä tienpintaa vasten. Lumi kaikui jalan alla.
Suksibussin jarrut ulvoivat.
- Herrajjumala mikä hömelö sie oikhein olet! Oiva huusi hädissään.
- Tule heti poies sieltä kekkaloittemasta.  Risto ampaisi karkuun. Onnekseen se loikkasi oikeaan suuntaan, ja jäi kintut vapisten ravin reunalle.
- Siinä se viisaus taas nähthiin, Oiva sanoi vihaisena. - Huntalo mikä huntalo.
- Sanose silti viishaan sanat, Pena väitti. - Moni ihminen syöpi enämpi huvikseen, tai siksi, että jos ei koko ajan apata jotakin sissäänsä, elämä tuntuu liian tyihältä. Sama son juomisenki kanssa.
- Onneksi meilä poroila on toiset taiat, Risto yritti vielä viisastella.
- Met poka syömmä, jos löyämmä jotaki.

- Anna se mietti illalla saunassa, että miksiköhän jokku pitävä tipatonta tammikuuta ja toiset ova sata päivää juomatta? Ja jokku pitävät syömisensä suhtheen jos minkälaisia kuureja. Eikö se sillon ole ni juominen ko syöminenki aina mielessä, tai sen oottaminen, että millon sitä saapi taas asettua viinalle ja lenkkimakkaralle? Oiva pohdiskeli.
- Nii-i! Sitä mie justinsa tarkotin, ko sanoin että met syömmä, jos löyämmä jotaki. Risto ilahtui. - Vaikka ei senpuolhen, onhan se silläki tavalla ruoka aina mielessä, se huomasi.
- Nii-i! Pena huokasi.  - Siltiki mie sanon, että sillonko on sopivasti kaikkea saatavilla, ei piä kuoria maion päältä enämpiä kermoja, eikä aatella kuureja summuita. Sekö ellää vaan, ja nauttii mistä nauttii!


Teksti ja neljä pihakuvaa: AnnaY
Porokuva Sammuntuvan www.sivuilta

12 kommenttia:

  1. Matti Jurva se osasi antaa hyviä neuvoja :) (viittaan siis tuohon yputube -linkkiisi). Täällä yt-neuvottelujen keskellä hyräilen:

    https://www.youtube.com/watch?v=ptEBLN8Y_3I


    VastaaPoista
  2. Jeeeee, täälon Anna sajan vuojen jäläkehen!!!! Oommää sua jo oottanukki. Hienot kuvat, kaunis sininen hetki alemmissa ja olivatko nämä poroja vai ehkä ihailijoita jotka Annasta niin osuvasti juttelivat? Olen samaa mieltä siitä, että tammikuu on niin tylsä ja tipaton ja usein vielä hipatonkin ettei pari drinksua pahaa tee ja pitää syödä ja mässäillä niin että jaksaa hiihtimille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No melkein sadalta vuodelta se on tuntunutkin - olla täältä poissa. Olen haahuillut poroineni naamakirjassa, mutta poikien keskustelut ovat venyneet liian(kin) pitkiksi, joten halusivat tulla tänne. Ne ovat oikeasti poroja! Saattavat silti vähän myös ihailla? Kukapa sen tietää! Mukavaa, että kommentoit!

      Poista
  3. Tervehdys Lapinmatamille Porolandiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos peequu. Pakkanen kiristyy.... hrrrr...

      Poista
  4. Voi miten viehko tarina, Lapin poikien (porojen) omalla kielellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Petriina, mukava verestää lapsuuden "kieltä."

      Poista
  5. Nyt menee liian lujaa tai sitten liian hitaasti. Luin eilen ja kommentoinkin. Missä kaikki luuraa?

    Olen iloinen, kun poropojat pitävät huolta ja kurkkivat vähän ikkunoista. On lähdettävä raittiiseen ulkoilmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkasta juur nyt 22 astetta. Hrrrr...kalikali...
      Takassa valkea. Lämmittää. Mökin hirsiseinät paukahtelevat omia aikojaan ja lumiset puut vartioivat tonttia. Ei lainkaan paha.

      Poista
  6. Kivaa huomata, että päivä siellä alkaa porottaa. Etkä ole poropeukalo, teet poropiirakoita ja kahvinporoista lisäkkeiden kanssa herkkuja. Ja nuo kolme, OPR seuranasi, kyllä kelpaa olostella. Oikein kadettaa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poropojat ovat pyyhältäneet metsän suojaan. Suksibussi kulkee tunnin välein tyhjänä ohi. Onneksi on ruokaa. Ei ole pakko lähteä mihinkään. Sekin on hyvä. Kiitos, että kommentoit. On taas kiva vastailla.

      Poista