Tarinoiden elämä

Tervetuloa sanojeni pariin. Kiitos että luet blogiani ja annat tarinoilleni vahvemmat siivet! Tekstieni lainaaminen on kielletty, samoin kuin kuvieni käyttäminen.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Kissa kermakupilla

"vaikka polku pitkä on, kivinen ja kaita"

on syytä puhua (mahdollisesta) tulevasta kirjasta ystäville niin monta kertaa, että he lakkaavat kysymästä, koska se ilmestyy ja alkavat hymyilla vinosti, kun vain sanotkin kirjan nimen. Siin kohtaa on pakko uskaltaa.

Ja vaikka nostaa rimaa korkeammalle ja korkeammalle, tarkistaa tarkistamisen perästä, niin virheitä jää. Onneksi ovat kuitenkin vain kauneusvirheitä, pari pilkkua väärässä paikassa ja pari repliikkiviivaa puuttuu, mutta ”ei kolo komiassa haittaa” sanoi eräs kalju ystäväni aikoinaan.

Karvastelevat silti.


Kirjailija Markku Hattula ja Anna Tiitta
Kuva: Pia Herme. Aamuposti 
Aamuposti teki mukavan jutun tiistain 17.11. lehteen.

Tapani mukaan hymyilen kuvassa maireana kuin kissa kermakupilla, mutta kirjani ja Samuli Parosen seura ja seuran järjestämä Kirjan vuoden 2015-tilaisuus sai mukavasti julkisuutta.

Uusi kirjakauppa pikkukotikaupungissa lupasi jo ottaa kirjoja myyntiin. Kunhan tulevat! Nimittäin: eiliseen asti kaikki posti BoD:n ja allekirjoittaneen välillä kulki sujuvasti, mutta kun kirjapaketin olisi pitänyt tulla, kuriirikuljetus oli palauttanut sen lähettäjälle ja kertonut, että olen antanut väärän osoitteen.

Paino kyseli hätäisesti, josko olen muuttanut ja unohtanut kertoa asian heille. Unohtanut! Voiherrajestas sentään! Teki mieli sanoa, että paskanmarjat, mutta kerroin kohteliaasti, että nimi ja osoite ovat oikeat ja että ole muuttanut. Laitoin vielä viestin loppuun, että minulla on voimassa vanha kunnon osoitteen antamiskielto ja myös mainoskielto ja että puh.numeroni on salainen. En löydy (toivottavasti) mistään rekistereistä. Ans kattoo miten ämmin käy.

Onnitteluja on satanut monelta taholta. Niistä olen iloinen. Iloinen olen myös parista tuhahduksesta ja esittelykirjani tylystä ohittamisesta. Ne kun eivät kerro niinkään kirjasta saati minusta, vain ja ainoastaan tuhahtelijan luonteenlaadusta. Toivottavasti itse en koskaan syyllisty samaan, kun innokas esikoiskirjailija antaa melkein pehmeäksi silittelemänsä kirjan käteeni. Kateus on kamala tauti jos se pääsee oikein pesiytymään ihmiseen. Se ei parane koskaan, ei vaikka päärlyt saisi kaulaan ja kultavanteet ranteisiin.

Elämä on suolaista ja makeaa, punaista ja mustaa. Niinkuin ennenkin. Onneksi on kirjoittaminen ja melkomoinen joukko kirjastani kiinnostuneita. Sitä vain harmittelen, että melkein viimemetreillä poistin kokoelmasta yhden kahdeksansivuisen tarinakokoelman. Se kun oli mielestäni vielä raakileasteella. Mutta luettuani sen illalla, tiesin, että teksti olisi ansainnut paikkansa. Se nimittäin kertoo yhdestä perisuomlaisen kateuden ilmentymästä, kateudesta joka ei oikeastaan perustu mihinkään järjelliseen, ainoastaan siihen, että haluaisi riistää toiselta onnistumisen ilon keinolla millä hyvänsä.

Tuuletan silti:                        HUOM! HUOM! MUUTTUNUT AIKA

Ei niin pientä pahaa - kirjan julkaisutilaisuus pidetään 
Riihimäellä Vihreällä talolla, 
os. Pohjoinen Asemakatu 1 
torstaina 26.11.2015 klo 17.30 - 19.00. 
Tervetuloa glögille ja tutustumaan kirjan kirjoittajaan.
Kirjoja myynnissä.

Teksti ja kuva: AnnaY

ps. www-sivut ovat vielä kehittelyvaiheessa ja osoite on väliaikainen. Lopullinen osoite tulee joulukuun alusta olemaan www.annatiitta.com

9 kommenttia:

  1. Onnea "uunituoreelle" kirjalle kuin myös kirjailijalle!

    S :)

    VastaaPoista
  2. Jokainen joka on hiukankin kirjoittanut harrastuksekseen tai työkseen, osaa kuvitella, miten paljon työtä, periksi antamattomuutta, lahjakkuutta ja koneen ääressä istumiseen tarvittavia vahvoja selkälihaksia kokonaisen kirjan julkaisukuntoon saattaminen vaatii, siitä onnittelut!

    Yritin lukea Aamupostin nettisivuilta haastatteluasi, vaan sepä ei onnistunutkaan kun mulla ei ole näköislehden lukuoikeutta, harmi. Hyvä kuva Sinusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Petriina. Olisi tosi hienoa, jos pääsisit tulemaan julkkareihin. Ne pyörivät nostoppina tuon ajan. Mitään virallista ohjelmaa ei ole. Vihreä talo on aivan rautatieaseman vieressä. Tunnelista ulos ja oikealle niin talo näkyy.
      Minullakaan ei ole lukuoikeutta, joten linkki ei sen(kään) vuoksi aukea. Toivon, että se aukeaa muutaman päivän päästä. Niin yleensä käy. Laitan sitten linkin uudelleen.

      Poista
    2. Kiitos, lähettelen s.postia lähipäivinä.

      Poista
  3. Hienoa, paljon paljon onnea! Nauti nyt kättesi ja pään "töistä"!

    VastaaPoista
  4. Olen ihan julkinen ihailija. Lukekaa Tiittaa, lukekaa Tiittaa!

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa hyvältä. Vai kirjan olet synnyttänyt! Hieno juttu! Onneksi olkoon, sekä kirjalle, että sinulle! En ole yhtään yllättynyt. Muistan juttujesi laadun, vaikka en ole aikoihin tämän blogisi olemassaoloa edes muistanut, saati käynyt täällä.

    VastaaPoista