Tarinoiden elämä

Tervetuloa sanojeni pariin. Kiitos että luet blogiani ja annat tarinoilleni vahvemmat siivet! Tekstieni lainaaminen on kielletty, samoin kuin kuvieni käyttäminen.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Eilisiä eilisiä



Olin viimeisen kerran vanhaan työhöni liittyvässä kokouksessa. Muistelimme organisaation toiminnanjohtajan kanssa, että olen ollut hallituksessa jo vuodesta 2001. Ihmettelimme kuorossa minne se kaikki aika on kadonnut. Oli vapauttavaa ja samalla vähän haikeaakin.

Kotijunamatkalla soitti mökkiäni myyvä välittäjä. Eräs pariskunta oli käynyt katsomassa paikkaa pariinkin eri kertaan. He ovat kiinnostuneita mökistä ja halusivat tietää sen remonteista. 

Kerroin kiltisti minkä tiesin, mutta sanoin, että en ollut paikalla joka naulan aikaan, vain joka toisen ja että teetin remontin ammattimiehillä. Ja en, en tosiaankaan tiedä, onko anturan ja laatan betoni tehty myllyllä paikalla vai tilattu betonifirmasta. Enkä sitäkään, paljonko laatan alla on soraa! Seitkytluvulla - toisten toimesta rakennettu!

Omituisin kuulemani kysymys liittyi puiden kaatoon. Ostajaehdokas halusi tietää, josko otan vastatakseni maaperässä koivunjuurien lahotessa tapahtuvat muutokset: Erityisesti sen, että  mökki saattaa kallistua suuntaan jos toiseenkin, kun sen alla olevat juuret lahoavat ja maatuvat ja rinne kuivuu!

Mietin siinä hetken ja vastasin välittäjälle, että en vastaa maaperästä! Jatkoin vielä, että en ota vastuuta myöskään siitä, jos salama iskee pihakoivuun, enkä siitä, että kesällä saattaa sataa. Siitäkään en suostu ottamaan vastuuta, että järvellä tuulee liikaa tai että tunnetusta kuhajärvestä loppuvat kuhat liiallisen kalastuksen seurauksena. Voiherrajjestassentään! Kanssamatkustajia nauratti. Minua ei. Olin äimistynyt ja ehkä hiukan kiukkuinenkin. Ottakoon tai jättäköön. Mun ei ole pakko myydä, eikä heidän pakko ostaa!

Kotona odotti kookosmaitoon keitetty intialaisittain maustettu kanakeitto, jonka olin tehnyt aamulla valmiiksi. Helppo soppa: Kanasuikaleet sekoitetaan edellisenä iltana Apetinan India-sulatejuustoon ja tilkkaan kookosmaitoa. Puolalaisen punaisen emalikattilan pohjalle roiskautetaan aamulla reilusti rypsiöljyä ja kaadetaan kamalannäköinen sotku öljyyn sihisemään ja tarttumaan kattilan pohjaan. Nopeasti vettä ensiavuksi, pussi sulanutta kukkakaalia ja pussi keittojuureksia sekaan, lisää vettä ja hämmennystä. (Se oli se kookosmaito!) Haudutusta kakkosella vajaa puoli tuntia.  Lämpö pois, loppu kookosmaito sekaan, ripaus suolaa, limemurskaa ja kurkumaa ja juoksu junalle.

Oli hyvää. Pidän intialaistyyppisestä ruoasta ja mietin hetken, josko viiniä, mutta kotona ei ollut valkoista. Illalla kirjoitin vielä kaksi novellia julkaistavaan kokoelmaan.

Elämä on avoin. En tiedä mitä on mutkan takana mäen alla, enkä sitäkään, mitä on tien päässä. Mutta menen silti. Olin tyyni ja tyytyväinen kun menin nukkumaan.

Että sellainen päivä. Teksti ja kuvat: AnnaY

13 kommenttia:

  1. Kiitos aamunauruista! Tässä kinkkuppiirasta (valmiina ostettuun pohjaan) paistellessa luen blogeja. Kylppäri ja kyökki on jo siivottu, vieraita tulossa (onneksi vasta) huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ja kiitos tsellesi. Valmiit pohjat ovat hyviä! Teen usein suolaisen piiraan valmiiseen ruispohjaan. Toimii! Mun siivousintoni on hukassa. Mistä löysit omasi?

      Poista
    2. Pakko on kyllä hyvä kannustin!

      Poista
  2. Olipas harvinaisen kaukokatseinen ostajakandinaatti.
    Taisi olla huumormiehiä? Halusi varmaankin testata kuinka tosisssasi olet myymässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rouva on kuulema ent. puutarhuri ja tietää miten käy, kun juuret lahoaa. Myisinhän minä, jos ei tarvitsisi purkaa ja koota ostajille koko mökkiä ja mieluiten heidän silmiensä edessä. Ja myydä silti puoleen hintaan. Onneksi ei ole pakko.

      Poista
  3. Mun mielestä tyyppi oli outo, tai ehkä "väkisin asialla"
    tai sitten perusvalittajia. Taisivat sentään olla keskenään sovussa katselmuksen ajan.

    Ehkä oli muuten vaan kuiva tyyppi ja pelkäsi kosteuden nousevan lattiavalun läpi sisätiloihin.

    Kyllä mämä "vikaseikat" olis sulle jo oireensa näyttäneet mikäli niitä olisi ollut.

    Sikäli kysymyksen lattiasta vois ymmärtää, että kaveri pelkäsi sitä, oliko valaminen ollut yhtenäinen tapahtuma.
    Valmisbetonin massa on tasaisempaa laadultaan, ja valu tapahtuu yleensä keskeytyksettä.
    Myllyllä tapahtuvassa saattaa tulla ja olla joskus pitkiäkin väli-aika taukoja jolloin valuun saattaa tulla välisauma.

    Juurien lahoaminen oli mun mielestä selkeetä saivartelua ellei sokkelin alle johda paria kolmea juuristoa enempää.
    Sokkelin rakenne ratkaiseen sen painumisen, mutta eiköhän tuo rakennus jo painumisensa ole ehtinyt painunua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mie mietin itsekseni, että jos ostavat, saatan saada pian kasan valituksia ja vaatimuksen osittaisesta hinnanpalautuksesta. Senverran vaikeita kysymyksiä esittävät.
      On tämä kyllä varsin hankalaa. Luulin, että riittää kun kertoo mitä on tehty ja miten. Siitä minulla ei ole aavistustakaan, mitä rakennettaessa on tehty. Olen kertonut, että ostin mökin 2006.
      En tykkää perusvalittajista. Asiallisiin kysymyksiin vastaan auliisti. Kiits kommistasi.

      Poista
  4. No ei luonnonilmiösitä johtuvat tapahtumat mene missään valitusasteessa läpui, kuten eivät myöskään ennen mäkin hankkimistasi tapahtuneista asioista johtuvat seuraamukset.

    Tuommoista teettävät kaiiki mediassa olevat ostajia pelottelevat artikkeit. Vastaako kauppa/myyjä, jos ostamassasi hevosenlihassa onkin mukana nautaa? Tai jos ostamasi mopon rengas puhkeaa kylätiellä olevaan vanhaan ruosteiseen naulaan? Tai äiti, jos naimasi hänen poikansa ei olekaan sängyssä riittävän kykenevä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin minä sanoa välittäjälle senkin, että en varmasti vastaa siitäkään, jos puu kaatuu kovalla tuulella mökin niskaan.

      Sitä kyllä ihmettelin, että haluavat minulta tietoja mökin rakentamisesta. Mistäpä mie niitä tiedän. Tuo mopojuttu on hyvä, kiitos vinkistä. Sanon sen seuraavaksi jos vielä vastuuta jankkaavat.

      Hih.. ei taitaisi mammat tykätä hyvää...

      Poista
  5. Talon myyminen ja ostaminen ei ole nykyisin helppoa. Mun vastapäätä olevaa isoa,ulospäin ihan komeaa keltatiilitaloa,174m2 on jo puoli vuotta esitelty, tuloksetta. Hinta on enää 149.000€. Siinä on kaiken hienouden lisäksi uima-allas, se varmaankin karkottaa. Tiiliaita rajaa sisäpihaa, mikä kesällä oli aivan ihana.

    Pidä vaan pintasi myyjänä :) Ja kun kesä tulee, et ehkä raaskikaan luopua kukista, kivistä ja kannoista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan se tulla suru puseroon, jos mökki menee kaupaksi. Päätän kuitenkin joka aamu Scarlett O´Haran tapaan, että suren sitä vasta huomenna!

      Ja voihan se olla, että nyt ei ole ihan paras aika myydä. Ihmiset eivät tohdi ostaa.

      Pidän pintani. Olen aikas tiukka myyjä. Kiits kommista.

      Poista
    2. Halvalla menee, Anjuusa.
      Täältä Vantaan nurkilta saa korkeintaan kapisen kaksion tuolla hinnalla.

      Poista