Tarinoiden elämä

Tervetuloa sanojeni pariin. Kiitos että luet blogiani ja annat tarinoilleni vahvemmat siivet! Tekstieni lainaaminen on kielletty, samoin kuin kuvieni käyttäminen.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Klassinen kusetus osa 2.

Minun piti kirjoittaa aivan muusta, mutta kun luin allaolevan uutisen, oli pakko tarttua aiheeseen. 
Minun piti nimittäin kirjoittaa siitä, miten pakkauskoot pienenevät niin juustoissa kuin pakastekasviksissakin, mutta pakkauksen hinta säilyy ennallaan. 
Naapurimaan meijerin pohjois-suomessa valmistettavat juustot ovat malliesimerkki. Aikaisemmin lempijuustoni pakkaus oli 400 grammaa, nyt 380. Kilohinta on noussut, mutta pakkauksen hinta ei.
Pakastekasvisten, niiden suikaleiden joita joskus hätäpäissäni käytän pataruokiin, pakkaus on äkkiä keventynyt 200 grammasta 180  grammaan. Ja lakupötkyt! Kevenevät ja ohenevat koko ajan, kohta niitä ei edes näe. Suklaapatukatkin jo 54 grammasta 48 grammaan! Kilohinta noussut samoin kuin juustoissa, itse patukan hinta ei.

"50-vuotiaan amerikkalaisnaisen lyhytkestoinen suhde päättyi murhayritykseen.

Lasvegasilainen nainen etsi elämänsä miestä XXXX.com-deittisivustolta. Pian nainen tapasi 53-vuotiaan miehen, jota hän tapaili reilun viikon verran syksyllä 2010. Elämänkumppaniksi miehestä ei kuitenkaan ollut ja nainen päätti lopettaa suhteen heti alkuunsa.
Mies ei hyväksynyt eroa. Neljä kuukautta ensitapaamisesta hän murtautui naisen autotalliin ja puukotti tätä. Nainen selvisi onneksi välikohtauksesta hengissä. 
Mies myönsi poliisikuulusteluissa yrittäneensä tappaa naisen ja kertoi surmanneensa myös toisen saman sivuston kautta tapaamansa naisen. Mies tappoi itsensä vankilassa ennen oikeudenkäyntiä.
Puukotettu nainen vaatii nyt XXXX.comilta kymmenen miljoonan dollarin korvauksia.
- Oikeusjutun pohjana on XXXX.comin mainonta, joka tuudittaa naiset ja miehet valheelliseen turvallisuudentunteeseen, sanoi naisen asianajaja. XXXX.comin mukaan syytökset ovat "absurdeja", eikä sivusto voi vastata miljoonien asiakkaidensa teoista. Lähde: New York Daily News"  Ref.. IL 27.1.2013

Tapaamistapoja- ja paikkoja on melkein yhtä monta kuin on ihmisiä jotka haluavat tavata toisensa. Nettideittifirmat mainostavat turvallisuutta, mutta en ole koskaan ymmärtänyt sen tarkoittavan, että ne takaavat ihmisten käyttäytyvän kunnolla ja olevan luotettavia.

Yksi E-Marketin hauskoista (?) lausahduksista on, että parasta nettideittailussa on se, että koskaan ei voi tietää kuka toinen on. Sehän on pahinta, eikä suinkaan parasta. Mutta eihän sitä koskaan voi tietää kuka tai minkälainen toinen on, tapaisipa hänet millä tavalla vain. Yksi parhaimmista elämänvaiheistani alkoi klonksahtelevasta viemärinkannesta joka valvotti öisin. Kansi vaihdettiin ja siitä alkoi purjehtiminen jota kesti neljätoista vuotta.

Toinen hyvä suhde alkoin bussipysäkiltä, kun kohdalleni pysähtyi mies joka kysyi puhunko saksaa. Vastasin, että valitettavasti en mutta englantia jonkinverran. Mies vaihtoi sujuvasti siihen ja kysyi tiedänkö mikä takanani oleva talo mahtaa olla. Vastasin, että tiedän, asun siinä. Meillä oli tosi mukavaa, kunnes hänet siirrettiin Tokioon. Lähes vuosi kielikoulutusta ja vaikka tapasimme harvakseltaan, osasin hetken jopa saksaa. ;-)

Klassista kusetusta deittikanavilla on paljon. Arvostan sitä, että naimisissa olevat kertovat siviilisäätynsä jo profiilissaan. Jos ja kun vastaa sellaiseen, tietää jo suhteen alussa, mistä on kysymys. Olen vain ollut ymmärtävinäni että niiltä osin rehelliset ovat harvassa. Niin naisissa kuin miehissä.

Mutta luonteenpiirteet ja ulkomuoto ovat joskus oman toiveajattelun luomuksia. Tapasin täs taannoin mukavan miehen. Olimme kirjoitelleet ja soitelleet jo jonkin aikaa ja Hän kertoi ilmoituksessaan olevansa 178 senttinen ja varreltaan sopusuhtainen. Kun näin hänet asemalaiturilla hieraisin silmiäni. Minua vastaan käveli pikkasen minua pidempi, korkeintaan 170-senttinen varsin tanakka ja vatsakas setä.

Menimme kahville asemaravintolaan. Setä kertoi ennekuin ennätin kysyä, että hän ei pääsisi edes tapaamaan ketään, jos kertoisi todelliset mittansa. Sanoin hänelle, että eihän tällainen johda mihinkään. Hän vastasi, että toivoo löytävänsä jonkun, joka ei niin mitoista välitä.

Kun kysyin, miksi hän vastasi juuri minun ilmoitukseeni, sillä hain profiilini mukaan pitkää ja solakkaa, hän sanoi, että ei ollut huomannutkaan asiaa. "Tämä on vähän tällaista hakuammuntaa!" hän sanoi. Minä sanoin, että valitettavasti hän osui nyt harhaan, olisi pitänyt yrittää toisenlaista hajontaa. Mutta meillä oli tosi hauskaa ja nauroin hänen jutuilleen vesissäsilmin. Tarkoitushakuista tai ei, kusetusta kumminkin.

Eihän sitä koskaan voi tietää kuka toinen on, vaikka tapaisi kirkon katolla, niin suurta onnenkauppaa sen oikean ihmisen tapaaminen on. En kehtaisi kuitenkaan ylläolevan uutisen naisen tavoin vaatia ketään tilille epäonnistuneista ihmissuhteistani, sillä ajattelen niin, että jokainen on oman onnensa seppä ja luo itse oman tulevaisuutensa. On sitten löytänyt kumppanin millä tavalla tahansa.

Silti olen surullinen. Omastakin puolestani.

Teksti AnnaY
Kuva HH

22 kommenttia:

  1. Ja Mynthon-aski on puoliksi tyhjä (optimisti kai sanoisi "puoliksi täysi") ja junamatkan päässä asuva herrahenkilö ei mitenkään voi olla (vasta) 61-vee, niin kuin hän on profiilissaan ilmoittanut. Sittemmin hän myöntääkin olevansa 70 ja risat. "Mutta enhän minä olisi saanut yhtään vastausta jos olisin ilmoittanut oikean ikäni!" "Entä jos MIKÄÄN ei olekaan TOTTA?" (Runoilija Jyrki Kiiskisen eräässä seminaarissa heittämä epäilys.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen tuo Jyrki Kiiskisen epäilys. Olen minä joskus törmännyt sellaiseenkin setään, josta paljastui hyvin lyhyessä ajassa vaikka sun mitä. Ihminen on kuin se kuuluisa sipuli, joka kerros kerrokselta paljastuu ja lopulta ollaan asian ytimessä, eikä se aina olekaan kaunis vaan kitkerä.

      Siltikään en syyttäisi asiasta tapaamisfoorumia, vaan meitä ihmisiä ja sitä, että haaveet - toiveet - unelmat itsestä, se mitä kerrotaan, ovatkin kaikkea muuta muuta kuin todellisuus. Urheilullinen muistuttaa sumopainijaa ja silloin tällöin tupakoiva piipahtelee tämän tästä parvekkeella.

      Ja onhan se niinkin, että ruusunpunaisilla silmälaseilla tavataan ja mustilla erotaan. Uskotaan mitä toivotaan toisestä löytyvän. Kiitos ajatuksestasi Petriina.

      Poista
  2. Olen samaa mieltä kanssasi, AnnaY, ettei treffipalsta voi olla vastuussa ihmisten käyttäytymisestä tosielämässä.

    Olen ainakin E-kontaktin sivuilta löytänyt sellaiset tapaamisohjeet, että pitää järjestää ensimmäiset treffit yleisellä paikalla turvallisuuden takia.

    Luin saman artikkelin kuin sinä, ja ajattelin, että Amerikassa osataan kyllä vaatia korkeita rahasummia oikeudessa.

    Olen yhä enemmän alkanut miettiä, että kyse ei ole prinssistä tai rupisammakosta vaan minkälaisesta miehestä tarvitsen. Luulen, että hyvin vahva ja itsenäinen. Moni mies ei enää uskalla tai halua panostaa suhteeseen... silti jonain päivänä, AnnaY, jonain päivänä taas lennämme pilvien yläpuolella.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei prinsseistä eikä sammakoista, ihmisistä vikoineen ja hyveineen. Paketti pitäisi aina osata ottaa kokonaisena.

      En usko että lennän enää, mun siivet ei kanna, paitsi jos minusta tulee enkeli.

      Poista
  3. MOI!

    XXX-sivusto kuulostaa hyvälle (vai oliko vain salanimi?). Yksi ällä vielä joukkoon (XXXL), niin tuntuu paremmalta ;)

    Olen ihAn vain koolisti seuraillut enää deittisivustojen mainontaa (ja tositilaa Milenan blogeista).

    Eellä ikäylinraja on 55 ??? Missä me yli 6-nollaiset deittaamme? Muissa pitää tuntea itsensä milloin miksikin, mikäs se nyt on se uus eliikkideitti vai?

    Ei olkoon deittailu nettimaailmassa. Pysyy hengissä, vai pysyykö ?

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. En tiedä näistä eliiteistä, enkä juur muistakaan, en pidä profiilia aktiivisena missään. Katselen joskus e-markettia ja sitä toista kotimaista, johon tehtiin muutos niin, että ei pääsekään selaamaan ellei ole omaa profiilia. Kirjauduin mutta en laittanut muuta kuin nimimerkin. Mielenkiintoista selata!

      Poista
  5. Tuosta vaivihkaisesta hintojennostamisesta olen samaa mieltä. Luulevat ettei kansa huomaa, no ehkä osa ei honaakaan.

    Deitti ??? mitä se on ;) En aikoihin ole ollut treffeillä, säästynytkö hyvältä vai pahalta. Tykkään ehkä enemmän sattumista eikä suunnitelluista kohtaamisista.. Ne vissiin harvemmin petyttää ihmisen.
    Haa, kohta astun laivaan! Katotaan kui käy;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minullakin ehkä tuossa tarinassa hämää sana täs taannoin. Tuo täs taannoin oli jo keväällä 2011.

      Vaivihkaista hintojen korotusta pakkauskokojen kautta on ollut kaiken aikaa. Silloin kun olin työssä, en juurikaan ennättänyt seurata. Nyt kun on aikaa väleen vaikka maleksia kaupoissa, tulee enemmän seurattua.

      Poista
  6. Hei! Joulun aikaan huomasin, että tuikkukynttilät olivat puolet matalampia kuin ennen, mutta luultavasti hinta sama.
    Oman kirjoituksensa voisi kirjoittaa myös erilaisten kaupan pakkausten avaamisesta. Tarvitsee käsivoimia...vai liekö vain mulla peukalo keskellä kämmentä...voi hyvinkin olla. Terveisiä kaikille. merilii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että tuikutkin! Ennen ne paloivat neljä tuntia, nyt paljon alle sen. Mukava nähdä sinuakin merilii!

      Poista
  7. Kiva kuva tuo missä kattelet tuota vihreää neliskanttista lampea;)
    Miksiköhän mun ottaa niin silmiin tuo valkoinen teksti mustalla pohjalla?
    Sama se on kun tuijottaa tekstiteeveetä.
    Kerran silmälääkäri sanoi, että mun silmät keräävät valoa:)
    Minkäs sille voi!
    Täällä kommentoimassa AVK!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ulleriina, se on ollut täällä ennenkin. Kuvastaa mun tän hetken olemista tosi hyvin.
      Yritän muuttaa tekstin väriä jahka jaksan vaihtaa kuvan taustalle.

      Poista
  8. Tämä on näkyvissä kaikissa pakkausissa, sokeria nyt on turha mainitakaan, mutta se tuli mieleen heti.

    Eräänä ehtoona pari päivää sitten meni kaikki aivan päin prinkkalaa, enkä päässyt edes E-kontaktin sivuille, mikä oli kyllä jo kaiken huippu, en ole siellä pitkään aikaan käynytkään, mutta olin niin suivaantunut, että ajattelin mennä edes vähän ukkoja ihailemaan, no kirjauduin Be2 ja sinne huolittiin, mutta maksupolitiikka oli sen verran suolainen, etten maksanut ja sen mitä näin riittikin minulle.

    Vanhat ukot hakevat nuoria, siis ihan oikeesti, kuka 30 vee kiinnostuu jostakin 60 vuotiaasta ukosta, paitsi jos sillä on älyttömästi statusta ja mammonaa ja kaikilla ehdokkailla sitä ei voi millään olla. Tietysti on mahtavaa jos ego on kohdallaan ja näillä miehillähän se näkyy olevan huippuluokkaa.

    No, ulkoinen muoto on se mikä on, mutta tottakai jotakin kriteereitä nyt luulisi kunnioittavan tai edes ilmoittavan että painaakin 120 kg eikä 80 kg:) Olen ollut onnellinen siitä, että kaikki tapaamani miehet ovat olleet hyvin fiksuja ja ulkoinen habitus on vastannut aika hyvin kuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustissisko, kiits ajatuksistasi. Mie olen katsellut maksamattomana jäsenenä aina silloin tällöin joillekin listoille, sillä se on mielenkiintoista. Ja erityiesti tuo mitä sanot, että vanhat ukot hakevat nuoria.

      Kyllä minäkin pidän itseäni nuoremmista, mutta en sentään puolta nuoremmista!

      Vuosissa mitattava ikä ei ihmisessä ole se tärkein tekijä. Olen elämässäni tuntenut pystyynkuolleita viiskymppisiä ja varsin "nuoria" yli seitenkymppisiä. Ja nyt en puhu parisuhteista, vaan ystävistä ja tuttavista.

      Rehellisyys se vaan kuitenkin maan perii. Ja oikeamielisyys erityisesti ihmissuhteissa se on kaikista keskeisin asia. Paras suhde on sellainen, jossa tulee hyväksytyksi omana itsenään. Selittelemättä ja anteeksipyytelemättä.

      Poista
  9. Minä tunkeuduin tuonne ekamarkkettiin rehellisesti naituna miehenä. Postia tuli melkoisesti, mutta hävyttömän vähän hävyttömiä.
    Ainoastaan yksi naishenkilö veti hernekeittoa koko lautasellisen nenäänsä ja hän ymmärsi kohteliaaksi tarkoittamani kommenttini aivan väärinperin.
    Varsinkin, kun kerroin olevan pahoillani meidän molempien puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka moni kysyi, että miksi olet palstoilla, vaikka olet naimisissa? Vai kysyikö kukaan?

      Poista
    2. Lähes kaikki.
      Minulla oli siihen omat syyni ja muistaakseni se ei ollut kiellettyä.
      Sieltä sain kipinän kirjotella blogijuttuja. Useimmiten ihan puutaheinää.

      Harmittaa vaan, kun osa jutuista jäi kopioimatta ja lepäävät nyt bittitaivaassa. Toivotaan vaan, että bittitaivaan jumala tai edes se oikeapuoleinen kaveri lukee niitä. Voisi olla ihan mukavan kevyttä vastapainoa sille muulle raskaammalle informaatiolle, jota saavat puitavakseen meiltä maan matosilta.

      Poista
    3. Voi Pedro, en tarkoittanut .. herrajestas sentään, jokainen tekee niinkuin haluaa, en mie arvostele enkä kysy miksi olit vaan sitä että kysyikö kukaan!

      Sorry prkl.

      Mie olin alusta alkaen kirjoittanut kaiken ensin omalle koneelle, menetin vain muutaman punaviinin voimalla kirjoitetun runonpätkän ja tietenkin ihanat kommentit.

      Poista
    4. Se olin varmasti minä, jota Pedro tarkoitti:)

      Poista
    5. Ja juurikin niin kuin sanoit Anna, eli omana itsenään hyväksytyksi/rakastetuksi tuleminen ilman turhia kotkotuksia on hemmetin iso juttu!

      Poista
    6. Mustis! Mistäs arvasit?
      Meikäläisen tuuria (synt.13.pv perjantai) törmätä koko deittimaailman huumorintajuttomimpaan hämämhämähäkkiin

      Poista